HIFK:n maaliton tuska syvenee – Ilves hallitsi ja historiallinen ennätys häämöttää horisontissa

Helsingin IFK:n maalihanat ovat juuri nyt tukossa pahemmin kuin jouluruuhkassa oleva Mannerheimintie. Kolme ottelua, kolme nollaa – ja yhtäkkiä yksi Liigan perinteikkäimmistä seuroista on ajautunut tilanteeseen, jossa puhe kääntyy historiankirjoihin väärästä syystä. Kun Ilves pyöritteli HIFK:n perjantaina Tampereella 3–0, venyi maaliton putki jo 193 minuutin ja 14 sekunnin mittaiseksi – jääkiekossa se on lähes ikuisuus.

Historian varjo alkaa häämöttää

Liigan synkin maalittomuusputki on JYPin nimissä kaudelta 2004–05 (298 minuuttia ja 18 sekuntia). HIFK:lla on vielä runsaat sata minuuttia matkaa tuohon lukemaan, mutta kukaan punapaidoista ei varmasti halua edes lähestyä moista ennätystä.

Kolmessa viime ottelussa tulokset ovat olleet karuja:

• JYP – HIFK 6–0
• KalPa – HIFK 3–0
• Ilves – HIFK 3–0

Tilastojen mukaan maalipaikkoja on ollut riittävästi – maaliodottama noin viisi maalia – mutta tehokkuus on kadonnut jonnekin Pitkänsillan toiselle puolelle.

Ilves teki mitä halusi – HIFK vain seurasi

Tampereen perjantai-ilta tarjosi yksipuolisen näytöksen. Ilves hallitsi laukauksia (63–47), hallitsi peliä ja näytti joukkueelta, joka tiesi mitä tekee. HIFK puolestaan vaikutti väsyneeltä ja hämmentyneeltä. Hyökkäykset pysähtyivät keskialueelle, ja oman pään selviytymiskiekko vei voimavarat.

Päävalmentaja Ari-Pekka Selinillä riittää nyt mietittävää: ilman maaleja ei voi voittaa. Kotietukaan ei välttämättä auta, kun Ilves saapuu lauantaina uudestaan vieraaksi Nordikselle – tällä hetkellä tamperelaiset ovat selviä suosikkeja.

Mistä se maali voisi syntyä?

HIFK:n peli on viime aikoina näyttänyt mekaaniselta. Syötöt jäävät vajaiksi ja hyökkäykset puuroutuvat kulmiin. Joukkue yrittää keskustaan, mutta laukaukset lähtevät vaarattomista paikoista.

Ratkaisun ei tarvitse olla monimutkainen. Pienet muutokset voisivat kääntää suunnan:

• Nopeampi kiekonliike
• Puolustajien rohkeampi tuki hyökkäyksiin
• Suorempi pyrkimys maalille
• Parannus erikoistilanteisiin – kolme peliä ilman ylivoimamaalia on hälytysmerkki

Kun Liigassa takkuaa, katse siirtyy Mestikseen ja Eurooppaan

Samaan aikaan muualla kiekko liikkuu. Mestiksessä IPK ja Jokerit iskevät yhteen ottelussa, josta odotetaan runsasmaalisia lukuja – IPK:n kotipeleissä on nähty keskimäärin 8,6 maalia per peli. Imatralla Ketterä ja Hermes mittailevat toisiaan, ja monen silmissä kotijoukkue on vahva peli-idea.

Myös Sveitsissä riittää kiekkokiimaa. Ajoie isännöi Luganoa, ja suomalaisväriä tuovat esimerkiksi Jerry Turkulaisen paluu kokoonpanoon. Ajoie hakee piristystä jumbosijaltaan, ja Luganon vaisu vire saattaa tarjota mahdollisuuden yllätykseen.

Helsinki, nyt olisi oikea hetki herätä

HIFK:n ongelma ei ole enää pelkkä taktiikka – se on henkinen. Kolme ottelua ilman maalia syö itseluottamusta, ja mitä enemmän yrittää, sitä tiukemmin ote karkailee. Tarvitaan vain yksi onnistuminen – ohjuri, pomppu tai ylivoimakuti – ja kivenlohkare voi vierähtää harteilta.

Jos seuraavat pelit kuitenkin tuovat yhä nollia, alkaa historiankirjoihin ilmestyä merkintä, jota punapaidat eivät halua nähdä. Lauantaina kello viideltä Nordiksella nähdään, löytyykö vihdoin maalijyvä – jääkiekko on arvaamaton peli, ja joskus yksi vaihto voi muuttaa kaiken.

Kuka rikkoo kirouksen? Ja milloin se ensimmäinen maali vihdoin syntyy?