Kun juristi puolusti ravitähteä oikeudessa – Super Somollin uskomaton tarina suomalaisessa urheiluoikeudessa
Kuvittele tämä: huippujuristi Olli Rauste astelee käräjäoikeuteen musta salkku kädessään – ei puolustamaan huippu-urheilijaa, ei seuran puheenjohtajaa, vaan… hevosta. Kyllä, hevosta.
Vuosi oli 1998, paikka Suomi, ja tarina kuulostaa yhä tänä päivänä enemmän komedialta kuin todelliselta tapahtumalta. Rauste kertoo tapauksesta tuoreessa muistelmateoksessaan Urheilun huippujuristi, ja sen perusteella urheiluoikeus voi olla yhtä arvaamatonta ja dramaattista kuin mikä tahansa jännitysnäytelmä.
Suuri kisa, valtava pettymys
Tapauksen keskiössä oli Super Somolli, Ruotsissa valmennettu ravitähti, joka oli valmis iskemään kiinni kauden suurimpaan palkintopottiin: Suur-Hollola-Ajoon.
Juuri ennen starttia tuli kuitenkin kylmä suihku. Järjestäjä ilmoitti, että hevonen suljetaan kilpailusta, koska se ei ollut juossut tarpeeksi Suomen radoilla. Päätös tehtiin vain viikko ennen kisaa – ja omistajille se oli valtava isku. Kyse ei ollut vain tulostaulusta, vaan vuosien työstä, tunteesta ja suurista rahallisista panoksista.
Kun hevonen sai oman juristin
Omistajat kääntyivät Olli Rausteen puoleen. Koska kilpailuun oli vain viikko aikaa, oli pakko löytää pikaratkaisu. Ratkaisuksi valittiin harvinaisempi keino: turvaamistoimenpide käräjäoikeudelta.
Ja uskomatonta kyllä – pyyntö meni läpi. Oikeuden päätöksellä Super Somollilla oli lupa osallistua kilpailuun. Draama sai kuitenkin uuden käänteen, kun järjestäjä esti hevosta lopulta starttaamasta, vaikka lupa oli annettu. Rausteen mukaan kyseessä oli silkkaa ”kieroa peliä”.
”Miten hevonen olisi juossut, jos…”
Tapauksen ympärille rakentui vuosien mittainen oikeustaistelu. Omistajat hakivat korvauksia, ja tuomioistuimen oli käsiteltävä lähes mahdotonta kysymystä: miten määritellä hevosen sijoitus kilpailussa, jota se ei koskaan juossut?
Lopulta tuomioistuin päätyi arvioimaan Super Somollin realistiseksi sijoitukseksi neljännen sijan. Omistajille maksettiin 75 000 markan korvaukset. Voittajan loisto jäi saavuttamatta, mutta ratkaisu oli silti merkittävä viesti siitä, että kilpailusääntöjä ei voi ohittaa.
Oppia tulevaisuutta varten
Rauste itse toteaa kirjassaan, että tapaus vaikutti koko urheiluoikeuden kehitykseen. Nykyään on olemassa käytäntöjä, joiden avulla urheilija – tai hevonen – voidaan päästää kilpailemaan ehdollisesti. Tämä estää loputtomat jälkipuinnit ja oikeudenkäynnit siitä, mitä olisi voinut tapahtua.
Kun luottamus on koko lajin ydin
Raviurheilussa mukana pyörivät suuret yleisöt, vedonlyönti ja isot rahalliset panokset. Yksi väärä päätös voi murentaa luottamuksen koko järjestelmän reiluuteen. Super Somollin tapaus muistuttaa, että joskus suuremmat taistelut käytiin – eivät radalla, vaan oikeussaleissa.
Hevosen kavioiden ääni jäi kuulumatta lähtöviivalla, mutta sen seurauksena lakipykälät alkoivat raksuttaa oikeuden pöydillä. Siksi tapaus elää yhä legendana raviurheilun historiassa.
Mitä mieltä sinä olet? Olisiko järjestäjän pitänyt joustaa vai toimiko se oikein?