Paljonko raviohjastajat ja valmentajat Suomessa todella tienaavat – katso tulot ja totuus hevosalan arjesta
Raviurheilu Suomessa ei ole kadonnut, vaan säilyttää asemansa vahvana osana kulttuuriperintöä. Laji yhdistää vauhdin, taktiikan ja hevosen voiman tavalla, joka houkuttelee niin yleisöä kuin lajin tekijöitäkin. Mutta kun julkisuudessa näkyvät miljoonat ja voittajakehät, arjen todellisuus hevosten parissa on usein aivan toisenlainen – hiljaista, kylmää ja kaukana rikkauksista.
Kuka veti tänä vuonna pitkän korren?
Iltalehden selvityksen mukaan vuoden 2024 suurituloisimmat raviammattilaiset ovat:
- 🥇 Antti Teivainen (ohjastaja): 296 000 €
- 🥈 Harri Koivunen (valmentaja-ohjastaja): 284 500 €
- 🥉 Jarmo Saarela (valmentaja): 248 700 €
- Mika Forss (ohjastaja): 236 400 €
- Tapio Perttunen (valmentaja-ohjastaja): 230 800 €
Nämä luvut koostuvat kilpailupalkkioista, valmennusmaksuista ja osin vedonlyöntiennusteiden näkyvyydestä. Takana on usein suuri määrä kilpahevosia, työvoimaa ja kurinalaista valmennusta.
Ei kaikkien tallin ovi johda rahavirtaan
Valtaosa lajin ammattilaisista työskentelee huomattavasti vaatimattomammissa olosuhteissa. Perusarkea leimaavat:
- 20 000–40 000 € vuositulot pienillä talleilla
- Ohjastajien keskitulot 15 000–35 000 €
- Epäsäännölliset tulot hevosten loukkaantumisten tai taukojen takia
Kovasta työstä huolimatta useimmilla tulot eivät takaa taloudellista turvaa, vaan toiminta muistuttaa enemmän elämäntapaharrastusta kuin liiketoimintaa.
Miten rahat oikeasti jakautuvat?
Ravihevosen voitosta hyötyvät useat tahot. Tyypillinen palkkiosuhde näyttää tältä:
- Omistaja: 40–50 %
- Ohjastaja: 5–10 %
- Valmentaja: 5 %
Jos hevonen voittaa esimerkiksi 10 000 €, ohjastaja ja valmentaja saavat kumpikin parhaimmillaan noin 1000 €. Jos sama henkilö toimii molemmissa rooleissa, osuus nousee, mutta tilanne on poikkeus eikä sääntö.
Suurkilpailut – iso kala harvakseltaan
Todelliset tilipäivät tulevat harvoin, mutta kunnolla. Esimerkkeinä:
- Kuninkuusravit
- Finlandia-ajo
- Derbyn finaalit
Näissä kilpailuissa voittopotti voi ylittää 100 000 €. Tällaisen lähdön voitto voi nostaa hetkessä ansiotasoa – mutta kisan taso, karsinnat ja tuuri tekevät menestymisestä vaikeaa. Harva saavuttaa näitä kilpailuja, ja vielä harvempi voittaa.
Sydän hevosissa, vaikka lompakko narisisikin
Toimeentulo ei useinkaan ole raviammattilaisten päämotivaatio. Työtä leimaavat:
- Pitkät päivät ja aikaiset aamut
- Jatkuvat kulut: rehut, kengitykset, eläinlääkintä, kuljetukset
- Taloudellinen epävarmuus ympäri vuoden
Moni pitää talleillaan omia hevosia, haluten itse määrätä eläinten arjesta. Se tuo vapautta, mutta myös lisää vastuualueita ja kustannuksia.
Miksi he jäävät alalle? Koska se on elämäntapa
Raviurheilu ei tarjoa kaikille taloudellista menestystä – mutta silti harva haluaa alalta pois. Kyse on elämäntavasta, yhteisöstä ja eläinten läsnäolosta, joka antaa merkitystä ja mielekkyyttä. Menestyksen hetket, hevosen kehitys ja tallin yhteishenki ovat kokemuksia, joita ei voi rahassa mitata.
Lyhyt yhteenveto rahan näkökulmasta:
- Huippunimet voivat tienata yli 250 000 € vuodessa
- Keskiverto tallit ja ohjastajat jäävät usein alle 40 000 € ansioihin
- Suurkilpailut vaikuttavat yksittäisiin tuloihin merkittävästi
- Suurin osa tekee työtä intohimosta – ei rikastuakseen
Hevosurheilu pysyy Suomessa vahvana niille, joille laji ei ole vain työ, vaan osa elämää. Edes kylmät sormet tai vaatimattomat tulot eivät estä heitä palaamasta takaisin radalle – koska siellä, hevosen selässä tai vierellä, on heidän paikkansa. Mitä sinä ajattelet rahan jakautumisesta alalla? Onko systeemi oikeudenmukainen – vai pitäisikö asialle tehdä jotain?